Harmillista, kun ei ehtinyt seuraamaan keskiviikon 21.3. eduskuntakeskustelua, tuolloin nimittäin eduskunnassa pohdittiin Suomen aluekehitystä ja maaseutupolitiikkaa. Iltalehti kuitenkin tiedotti asiasta (linkki 1 alhaalla). Viime syksynä itsekin ehdotin blogissa Suomeen Maareformi II:sta (linkki 2).
Tuleva maakuntamalli tähtää ilmeisesti tähän samaan eli maaseudun elävöittämisen ja siksi maakuntia tulee niin paljon vaikka monien mielestä vähemmälläkin selvittäisiin.
Mietitään, että mitähän nuokin meistä ajattelee, katsellaan aidan toisella puolen pyöriviä toisia lampaita, hevosia, norsuja, hyeenoja, susia, karhuja, maakotkia, haukkoja ja korppikotkia. Ollaan tosi iloisia, jos joku käy syömässä heiniä vähemmäksi, kun sitä täällä aidan toisella puolen piisaa, ollaan joskus vähän yllättyneitä ja iloisia, että vasta kehittymässä oleva karitsa kelpaa taivaalla liitäville linnuille. Mietitään, että mitähän ne muut nyt meistä ajattelevat, jos joku lammas leikilläänkään pukeutuu aidan sisällä sudeksi.
Uskoa demokraattiseeen järjestelmään on horjutettu viime päivinä monin tavoin. Yksi horjuttaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Kokoomus vaihtaa perustuslakivaliokunnan varajäsenen paikkaa saadakseen Ben Zyskowiczin varmistamaan valiokunnalta sote-lakien kannalta myönteisen lausunnon? Minun mielestäni tämä ei ole perustuslaillista menoa vaan pikemmin perustuslain menoa.
Oikeuspäätöksiä tekevän oikeuslaitoksen ja oikeudellisia kannanottoja antavan valtiollisen tahon tulisi tehdä päätöksensä niin, että päätös on lainopillisesti uskottava eikä pienintäkään epäilystä päätöksen poliittisuudesta synny.
Oikeudellisen päätöksentekoprosessin tulee olla riippumatonta niin, ettei synny pienimpiäkään epäilyksiä päätöksentekijöiden halusta käyttää oikeudellista päätöksentekoa omiin poliittisiin tarkoituksiin.
Oikeustieteiden tohtori, valtiosääntöoikeuden professori, varadekaani Veli-Pekka Viljasen kattavan ansioluettelon voi käydä lukemassa Turun yliopiston sivuilta (CV Veli-Pekka Viljanen).
Veli-Pekka Viljasesta ei tule Suomen seuraavaa oikeuskansleria. Miksi Veli-Pekka Viljanen ei kelvannut presidentti Sauli Niinistölle oikeuskansleriksi, sen vain Niinistö tietää sen itse, eikä hän sitä muille kerro. Me muut voimme vain arvailla Niinistön näkemyksiä.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka nosti Helsingin Sanomissa joulun alla esiin hallituksen lainvalmistelun, jossa se on usein jättänyt huomiotta oikeuskanslerin neuvot.
Harvalle lienee tuttua mikä on ”perusteltujen odotusten suoja”. Sitä ole Suomen perustuslaissa, ei myöskään tavallisten lakien puolella eikä sillä itsessään ole mihinkään lakiin perustuvaa voimaa. Se ei ole lakiin perustuva pakottava vaatimus eikä myöskään lain suoma oikeus. Perusteltujen odotusten suoja on oikeudellinen apukäsite.
Juha Sipilän (kesk) hallitus on rämpinyt kriisistä toiseen ja useaan otteeseen sen toimintaan ollaan oltu niin hermostuneita, että hallituksen eroa on vaadittu. Nyt tätä esittävät oikeusoppineet, esimerkiksi Åbo Akademin valtio-opin professori Göran Djupsund STT:lle, syynä lakialoitteiden huono valmistelu ja niiden toistuvat ongelmat perustuslain kanssa.